Tekstit

Terapia ja kuntouttava työtoiminta

Moi
Onneks tuli maaliskuun aikana alotettua käymään terapiassa,että ei tarvisisi olla yksin omien ajatuksien kanssa, kun on ollut pelko, että masennus tulee pahemmin päälle mitä se aikaisemmin oli ja tietty töitten suhteen jännitykseen apua, että pystyis paremmin hakemaan sellaisia töitä, että tunteja olisi enempi.  Tunti rytkimin olisi myös sellaisessa järjestyksessä pystyis paremmin myös elämään ja miettimään paremmin, että mitä voisi tehdä vapaa-ajalla.  Kuntouttava työtoimintakin tuli aloteettu sen rinnalla toukukuun alussa ja on kyllä ollut mukavaa ja sellaisessa paikassa, ettö on pystynyt olemaan alusta asti olla oma ihteni sellainen positiivinen, mitä useimmat ovat mulle kertoneet, vaikkakin alkuun jännitkin, mutta onneksi helpotti heti alkuun kun tuli päästyä paikan päälle.  Onneksi on sellaisessa paikassa, että pääse helposti kävellen, että ei tarvi mitään kulkuneuvoa. Mites teidän kesä on lähtenyt käyntiin.  Onneksi toukokuussa on ollut harvinaista, että on ollut tosi lämpi…

Pitkästä aikaa

Moi Tosiaan on taas kulunut aikaa siitä, kun olen viimeksi olen kirjoitellut tänne, aikalailla siitä syystä että ei hirveästi ole ollut kiinnostusta kirjoittaa ja muutenkan hirveästi myöskään ketään noin pariin kuukauteen.
Vaikka on ollut juttuja että miten selvitä erosta mutta ne asiat ei ole auttanut mua hirvesti.
Unirytmikin on päin helvettiä ja aika vähäistä vieläpä koska en ole täsin vieläkään päässyt erosta täysin irti silloin kun olen vaan omien tunteitten ja ajatusten kanssa  yksin niin se menee ksin kertaisesti itkuksi koska tahdon tuntea apeutta, uupumusta, turhautumista,kateruutta,vihaa. 
Vaikka on ollut ajatuksia heitää veivi oman käden kautta mutta olen tehnyt sitä koko ajan koska olen kiusaamisesta asti vaan syönyt tunteisiin ja sen avulla olen pitänyt piilossa ne oikeat tunteeni koska en uskaltanut aikaisemmin kertoa kun vastaa vuodesta 2013 syksystä eli aikaa ennen,kuin blogi tuli kuvioihin. 
Niin olen siillä tavalla mieluiten kituuttanut itseäni.En kyllä toivo sitä m…

Hyvää uutta vuotta 2018

Moi Eli tosiaan nyt eletään jo vuotta 2018,  vaikka edelleen ero tekee kipeää, mutta kuitenkin melko hyvin olen saanut pidettyä itseni sellaisella tasolla, että pystyn kuitenkin elämään ihan normaalia elämää muilta osin kuin siinä,että ei ole ketään rinnalla joka hyväksyisi mut sellaisena kun olen  luonteeltani, vaikka on vikojakin joita pystyy sietään.

 Onnellisuuden suhteen myöskään en pysty täysin olemaan kuin suhteen aikana ja sen johdosta positiivinenkaan puoli ei oikeen ole samallainen, että hymykään ei irtoa musta herkästi vaikka haluasin. näin sinkku aikana on ollut aina että haluasin olla onnellinen ja se mahdollisuus vietiin sitten ja siinä samalla miehen mentävä pala sydämmestä.
Vaikka olen edelleen se vanha minä mutta katkeruus on läsnä en vain osaa sanoa, että miten kauan. 
Tuli tosiaan aikasemmassa kirjoituksessa josta puhuin erosta  ja sanoin, että pystyn vasta parin kuukauden päästä aloittamaan uuden suhteen mutta ei se tunnu siltä vielä että siinä vasta mutta kuitenk…

Jatkoa edelliseen

Moi

Jotenkin olo on ihme kyllä kolmessa päivässä helpottunu siinä, että en ole niin itkuinen mitä olin ensimmäisenä päivänä, vaikka tekee edelleen kipeää ajatella ja tulee pitkään olemaan. koska en  unohda miten reagoin siihen kun ero tuli. Oon kyllä hyväksynyt sen, että niin kävi mutta sitten en täysin usko ei toimi lauseseen vaan ihan olen sillä kannalla edelleen, että toimi.

Vaikka näin ,että suhteen alussa olin melko epävarma sen hetkistä tilannetta ja se on näin pikku hiljaa hälvennu ja kehitteillä vielä niin ero tuli siinä kohdin väärän aikaan. ilmeisesti en hänelle saanut sen suhteen tarpeeksi pystyny kertoon omista tunteistani kunnolla varsinkin,kun sain ahdistus kohtauksia jossa mulle tulee hengen ahdistuksen tuntuisia tuntemuksia ja siinä aikana en pysty olemaan yhdessä kohin, että saan itseni rauhoitettua. harvinaista  kyllä että kahtena päivän aikana tuli itkiessä ihan kunnolla välillä niin siinä sitten iski. 
Ymmärrän kyllä hänen oloaan kun on tullut koettua samoja juttuj…

Kuulumisia

Moi Eli toisaan on sellainen homma. että parisuhde on tullut tiensä päähän 27.12.2017 kesti se kokonaisuudessaan noin sitsemän ja puoli kuukautta. 
Se tuli hänen toimesta ,jonka kanssa seurustelin. Toivoin ja edelleenkin sitä että olisi vielä jatkunut mutta se on pitänyt vähitellen hyväksyä se että se tapahtui vaikka se vielä tekee mulle kipeää ja siinä menee aikaansa.että olo helpottuu. 
Näin lyhykäydessään se ei vaan toiminut. 
Olen kyllä siinä asiassa toista mieltä edelleen että olisi vielä toiminut. Nyt minulle tuli sellainen aika kausi että en vähintään kahteen kuukauteen pysty alkamaan uutta suhdetta, että saan selviteltyä oman pään kopan kanssa. 

Kunhan aika on kulunut sen verran, että pysyttäisiin edes kavereina, vaikka onkin tunteita häntä kohtaan olemassa vielä.
Sinä hetkenä kun kun ero tuli ilmi niin olin vaan yksinkertaisesti säälittävä ruikuttava paska, kun yritin pyytäen miettimään uudestaan, koska en itse halunnut ja edelleenkin olen sitä mieltä. Se voi olla mahdollist…

Muuten kuulumisia

Moi
Joulu on tässä pikku hiljaa toisaan tulossa ja tämä vuosi eli 2017 alkaa vedellä viimeisiään. 
On kyllä vuoteen tullut sellaisia hetkiä, jotka toi täytettä mun elämään paremmin ja vaikka suruakin on ollut varsinkin alku vuodesta kun rakas mummu siirtyi tästä ajasta pois se kyllä oli järkyttävin asia mulle. Onneksi on tullut positiivisia asioitakin elämään tasapainoksi ja helpottamaan sitä surua, että pystyy ilman itkuakin puhumaan siitä ajasta kun mummu oli vielä elossa.
 Esimerkisi seurustelu, erillainen juhannuksen vietto kun normaalisti on tullut vietettyä perheen kesken sitä, Simerockissa tuli käytyä siskojen kanssa ja toisen siskon kaverikin oli messissä niin sitten mentiin tyttö porukalla sinne.
 Hymyä, naurua, kiukuttelua ja itkua on kyllä rittänytkin tälle vuodellekkin aika mukavasti mitä, mitä aikasempinakin vuosina mutta tämä vuosi on kyllä ollut sellainen että mitä ei osannut odottaa.

Yhteen muutto

Moi  Tosiaan yhteen muutto meni tuossa pari viikkoa sitten jäihin, koska niin kävi koska se asunto mihin olisi ollut tarkoitus muuttaa,
 Niin selvisi että muutto olisi ollut joulu-tammikuu vaihteessa ja se tuli mulle niin täysin yllätyksenä ja todellisuus tuli itsellä vastaan niin, että en ollut vielä valmis muuttamaan. 
Eikä itsellä ollut vielä kärsämäessä vielä ollut siinä vaiheessa, että olisin vaan noin vaan muuttanut. 
Kyllä se sitten tapahtuu, jossain vaiheesssa kuivttelen jo että 2018 vuoden aikana, että ei silloin mitä aikasemmassa teksissä kirjoitin. kun tosiaan kyllä on ollut haaveissa muutta mieheni kanssa kunhan aika on kypsä. 
Onneksi hän ymmärsi pari viikkoa sitten mitä mieltä olin ja totesi itsekkin omanlaitansa ja hän kyllä maltaa odottoaa sitä aikaa.

Kajaaniin muutto vuoden vaihteen jälkeen

Moi  Tosiaan olisi tarkoutus muuttaa vuoden vaihteen jälkeen joskus virallisesti helmikuun alussa asua sitten asua ihan kaksiossa, kun mies löysi oman työantajan kautta asunnon johon vois, muutta kuhan on sillain että saadaan se vasta kun edelliset asukaat muuttavat pois alta. 
Se on hyvä juttu että löytyi sellainen kämpä johon mahtuu paremmin kaks ihmistä kuin 40 neliön kokoiseen yksiöön. 
Se kaksio johon ollaan jonossa on toisiaan 65 neliöö mutta en nyt muista äkkiä mikä on vuokra siinä mutta, kuitenkin löytyi melko äkkiä se mihin voisi muuttaa kuhan saisi sen. 
Mieheni työnantaja omistaa sen rakennuksen missä on se asunto ja on hänen yritys siinä samassa ja aikalailla käteväsää paikassa, että ei tarvi pidempää matkaa kulkea töihin kun niin on.

on kulunut taas aikaa

Moi Taas aika on kulunut siitä kun viimeksi on kirjoittanut blogiin, jotain mutta on sitä hengissä pysytty, vaikka en ole usein kirjoittanutkaan. Hyvin menee edelleen suhteessa on pysytty jo puol vuotta. 
Töissäkin on myös vaikka on halu aina ollut, että olisi enempi tunteja , kuin nyt mutta eiköhän se muutu vuoden vaihteen jälkeen kun silloin tuulee uudet tuulet, koska olisi tarkoitus muuttaa mieheni kanssa yhteen ja vieläpä niin että palaan asumaan takaisin Kajaaniin, koska aikalailla kolme vuotta  ennen suhteen alkua on ollut sitä että haluasin kyllä takaisin mutta ei ollut sellaista erityistä syytä muuta että ei pelkästään töiten perässä. 
Puol vuotta elämästä on ollut kyllä sulattelua, kun on ensimmäisessä vakavassa suhteessa niin nyt oli olo, että oli pakko kertoa että omalle miehelle siitä ja hänelläkin on nyt parempi olo asiasta kun tietää että mitä minusta tuntuu sen suhteen kun en kovin usein kerro edes läheisille kavereille kaikkea mitä minun päässä oikeen liikkuu. 
Vain s…